Päivät kulkee kulkuaan

Moikka kaikki pitkästä aikaa! Tää elämä on kiirehtinyt eteenpäin viime viikkojen aikana hurjaa vauhtia ja oon joutunut kynsin ja hampain pitämään siitä kiinni. Tästä vauhdikkaasta elämän menosta johtuen on tää blogi jäänyt vähemmälle huomiolle ja sillon kun ois ollut aikaa, musta on kuoriutunut erittäin saamaton ja laiska yksilö, joka vaan mönkii tuonne sohvannurkkaan kaukosäätimen kanssa. Päivät on kulkenut rataa reenit, koulu, tenttiin luku, reenit. Nyt kun luennot loppuivat tilalle on tullut työt. Ensi viikolla kolmena aamuna putkeen herätys viiden maissa töihin aamuvuoroon ja päivällä pitäisi jaksaa lukea ja käydä illalla reeneissäkin. Syyskausi onneksi vetelee viimeisiään ja meillä onkin enää vaan kaksi peliä jäljellä. Minä ainakin henkilökohtaisesti tarviin sen huilin, alkaa kroppaa huutamaan jo hoosiannaa.


Stadiumilla oli hiljattain takkialennus ja tilasinkin ton hurjan lämpimän ihanuuden. Kunnon pakkasia odotellessa ;)

Tässä on muutenkin ollut vähän kaikenlaista ylimääräistä. Stressi ja huoli siitä, että hajottaa itelle tärkeen ystävyyden ja tietenkin ollaan käytetty Henkan kanssa tosi paljon aikaa siihen, että ollaan saatu parisuhde rullaamaan entiseen malliin. Onneksi ystävyys on nyt pelastettu ja parisuhde on palautunut omiin uomiinsa. Tätä elämää kun ei pysty etukäteen suunnittelemaan niin mulle nyt kävi niin, että tästä syksystä tuli rankempi kun osasinkaan odottaa. Kuukaudet on vilissy silmissä eikä tästä ajasta oo hirveesti pysyviä muistoja jäänyt. Tasapainottelu töiden, reenien ja koulun kanssa on itsessään jo tarpeeksi rankkaa, mutta kun siihen on liittynyt ystävyydestä ja parisuhteestakin stressaamista, voin sanoa, että oon loman tarpeessa.

No sanotaanko kuitenkin et pahimman yli ollaan päästy ja joulukuussa saakin sitten parin ekan viikon jälkeen keskittyä vähän huilaamaan ja reenaamaan puntilla. Ensi kuu on muutenkin täynnä kaikkea kivaa ja oon päättänytkin, että kun kuukausi ylihuomenna vaihtuu, mä vähennän stressaamista. Oon nimittäin tässä syksyn aikana sairastellut myös aika paljon, koska stressi on heikentänyt vastustuskykyä. On ollut mahatautia, korvatulehdusta, kuumetta ja nyt viimeisimpänä flunssa ja silmätulehdus. Kroppa koko ajan ihan hapoilla, kun ei malta olla reenaamatta. Älkää siis ottako musta mallia. Kauden päättymisen myötä oon päättäny ottaa pari päivää ihan totaalilepoa, kun sitä palautumista tarvii. Lisäksi joululahjatoiveena olisi hierojakäynti.

Kouluakin on takana jo se kolmisen kuukautta ja alkaa pikkuhiljaa sisäistämään oman opiskelutyylinsä. Kävin tuossa aamulla tekemässä jo yhden tentinkin alta pois ja nyt kun ne luennot loppui voi keskittyä lukemaan seuraavaan. Kaksi tenttiä olisi vielä ennen "joululomaa", joka mulla menee osittain töissä ja osittain kotona. Koitan saada ensi kuussa vähän ylimääräistä rahaa kasaan, että saisi sitä säästöön laitettua. Ensi kesäksi kun ollaan suunniteltu jo vaikka mitä kivaa, kun se eka palkallinen lomakin siellä odottaa :)

Tätä nopeaa ajan kulkua kuvaa myös hyvin se, että ollaan asuttu tässä kämpässä jo kohta vuosi. Siis vuosi!! Hassulta tuntuu, mutta onhan tästä kämpästä tullut jo oma koti :) Silti koti Viitasaarella on se ykkösjuttua ja onkin ihana päästä sinne tänään rentoutumaan ennen sunnuntain peliä. Ollaan pitkästä aikaa kaikki kotona ja saadaan yhdessä istuskella tämä ilta ja katsella äidin ja isän lomakuvia Dubaista. Parhautta! Suupielet alkaa siis rankan ja pimeän syksyn jälkeen nousta ylöspäin. On tulossa parit pikkujoulut eli aikaa ystävien kanssa, jouluaatto kotona, uusi vuosi parhaiden ystävien kanssa Rukalla ja yhdessä oloa Henkan kanssa. Parasta on kun saa ostella lahjoja kaikille, jeejee. Muuten tää jouluhömpötys alkaa tulla jo nyt korvista ulos, vaikka tori näyttääkin ihanalta kaikkien noiden valojen keskellä. Hauskaa joulunodotusta teille kaikille, palaillaan!

pus<3, Krisse

Pienet asiat saavat aikaan suurimman onnen

Heippa kaikki! Oon taidokkaasti onnistunut jättämään taas kaikki mahdolliset koulujutut siihen kuuluisaan viime tippaan ja aika onkin mennyt niiden kanssa ahertaessa. Tai no ainakin oon kovasti yrittänyt. Tänäkin aamuna heräsin haalaribileiden jälkeen 6 tunnin yöunilla ja aloitin heti ahertamaan yhtä ryhmätyötä ja sen jälkeen jatkoin suoraan hyvinvointipolitiikan esseeseen sekä sosiaalipedagogiikan luennolle. Välillä on ihan mukava käydä viikollakin viettämässä tätä ah niin ihanaa opiskelijaelämää muuallakin kuin luentosaleissa, mutta jos musta joskus saatte semmosen opiskelijan, joka vetää keskellä viikkoa, keskellä pelikautta kännit niin tulkaa taputtamana olkapäälle, että nyt se järkikäteen. Muutaman voi ottaa sivistyneesti ja reivata hyvien kavereiden kanssa jalat kipeiksi tanssilattialla pitkällekin yötä. Ja onhan tuo jälkimmäinen paljon parempi tapa viettää ilta kuin, että halaisi posliinia turhan monen "muutaman" jälkeen.

Asiasta kolmanteen. Tää ilta on poikkeus moneen viikkoon: saan nimittäin vaan maata tässä sohvalla ihan yksin ja katsoa Kaunareita, Emmerdalea, Salkkareita, Idolsia ja kaikkea muuta hömppää, minkä oon nyt jättäny vähemmälle. Oon jossakin vaiheessa elämääni ollut kunnon telkkarin orja, nykyään tää on luksusta kun saa yli tunniksi päivällä edes istahtaa tekemättä mitään. Monesti sitä mielummin sitten käpertyy peiton alle ja kuuntelee musiikkia kuin selaa stressaantuneena televisiokanavia hyvän ohjelman toivossa.

Oon saanut elämään semmosta sisältöä tänä vuonna, että kaikesta tommosesta on tullut täysin toisarvosta. Nyt kun vuosi oikeesti alkaa vetää viimeisiään niin näitä asioita miettii paljon enemmän. Oon tuntenut yhteyden toiseen ihmiseen, yhteyden jota en koskaan uskonut olevan olemassa, ja saanut hänestä todella tärkeän ystävän. Hän on opettanu mulle uusia juttuja, uusia näkökulmia ja tää hölmö analysoija ja turhan miettijä on saanut elämäänsä kaltaisensa hölmön, jonka kanssa voi puhua pienemmistäkin murheista ja tuntemuksista. Toi on se tärkein asia mitä oon tähän mennessä tänä vuonna saanut. Tietysti mun parisuhde on vahvistunut, ollaan koettu paljon hankaluuksia ja ihanuuksia. Ollaan jonkinlaisessa murrosvaiheessa ja uskon, että kun tämä taistellaan läpi niin asiat on hyvin. Oon siis oppinut Henkan avulla taas paljon uutta. Oon kehittynyt lentopallossa, ihmisenä ja ystävänä sekä tietysti sinä tyttöystävänä. Pääsin opiskelemaan sinne minne halusin ja löysin sieltä ystäviä, jotka on todella samanhenkisiä mun kanssa. Eilinenkin oli ihan huikee tyttöjen kanssa, pus<3

Mun loppuviikko onkin toivottavasti niitä pelkkiä ihanuuksia täynnä. Huomenna vielä yksi koulupäivä, joka starttaa aamupuntilla ja jatkuu sitten suoraan sosiologian luennolla. Loppupäivä pitäs sitä esseetä ahertaa ja reeneissäkin pyörähtää. Lauantaina onkin sitten taas pelipäivä, joka huipentuu toivottavasti voittoon ja illanviettoon parhaassa mahdollisessa seurassa! Saan nimittäin KAIKKI mun rakkaat pojat tänne pitkästä aikaa ja muikean mahtavana lisänä myös yliopiston tytöt tulee viettää aikaa meidän kanssa. Luvassa on leffaa, lettuja, joulutorttuja, glögiä ja voiiii että kun tää tyttö tulee olemaan onnellinen :)))))) Mut vielä toistaseks focus tulevaan TÄRKEÄÄN peliin ja sitten voi rauhassa innostua tästä kaikesta, kun peli on ohi ja toivottavasti 3 pistettä meidän plakkarissa. Nyt erittäin mukavaa loppuviikkoa teille kaikille tän sekasotkusen raapustuksen myötä. Pusss<3