Täällä teille kirjoittelee harvinaisen tukkoinen ja muutenkin flunssainen Krisse. Tätä on nyt jatkunut perjantaista asti, alkoi pienellä vaatimattomalla kurkkukivulla ja vaikka kuinka jätin reenaamatta ja muutenkin yritin ehkäistä sairastumista, tauti tuli. Eilen oli pakko jättää niin aamureenit kuin koulupäiväkin väliin kun uni ei tullut yöllä ja ahdisti niin paljon. Mulla on pienestä asti ollu vikana se, et kun flunssa tulee, se iskee aina keuhkoihin. Liekkö syy keuhkokuumeessa joka mulla oli pariinkin kertaan pienempänä.
Onneks mulla on täällä ollut hoitajia, jotka on hoitanu kotitöitä mun puolesta ja tuoneet mulle lämmintä kaakaota ja karkkia. Ystävät on ihania <3 Mutta onneks elämä alkaa voittaa, kun kuumettakaan ei ole, joten suuntasin kouluun tänään. Tajusinpa ainakin et reenit jää tältä päivältä ainakin vielä väliin, kun 15 minuutin kävelymatka sai hien valumaan otsalla ja henki ei meinannut kulkea. Meinasin jopa pyörtyä.. Mutta onneksi koulupäivä meni hyvin ja olo on ihan kohtalainen. Jos ei tästä pahene niin aamulla voisi käydä kokeilemassa reenaamista! Tietenkin jos pahalta tuntuu, pitää osata lopettaa.
Huomenna mulla onkin sit vapaapäivä, tosin sekin on täynnä ruotsin CV:tä ja muita koulujuttuja. Lupasin myös auttaa kaveria etsimään viime hetken penkkaripukua kun sille raasulle kävi vähän köpelösti pukunsa kanssa.. Toivottavasti löydetään jotain! :) Hassua kun Henkalla ja kaikilla muillakin on nyt penkkarit. Mielessä on päivittäin pyörinyt näiden päivien tapahtumat vuosi sitten: potkijaiset, penkkarit, wanhat ja kaikki muutkin ihanat hetket viimeisenä vuonna lukiossa. Tuntuu ihan hurjalta, et siitäkin on jo vuosi. Olin penkkareissa eskimo ja tykkäsin puvustani, pitäiskö sitä ehdottaa tolle kaverillekin...
Ei tää elämä neljän seinän sisällä oo ihan mua varten. Tuntuu heti hirveen laiskalta kun ei ole käynyt reenaamassa ja sitä paitsi viikonloppuna on pelikin vielä. Mut onneksi näin. Nyt minä teen itselleni lämpimän kaakaomukillisen ja pannarille. Enää pari tuntia ja Ihollakin alkaa! Jippii, ehkä elämä onkin ruusuilla tanssimista aina, riippuen miltä kantilta tilannetta katsoo :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti