Riippuvuus se on tämäkin

Nimittäin blogin kirjoittaminen. Sitä kun luulee, että ois ihan helppoa olla ees yks päivä jotain raapustelematta ja kuvia napsimatta niin sitten löytää itsensä aamulla kuvaamassa omaa lookkiaan ihan vaan blogia varten. Tästä on tullut tosi tärkee apu mulle, vaikka en nyt mitään hirveen syvällistä tänne raapustakaan. On kuitenkin yksin ollessakin "joku", jolle puhua.

Oon joutunu tässä illan aikana pohtimaan valintojani ja sitä, miten olisi käynyt, jos en olisikaan valinnut tai tehnyt asioita niin kuin ne tein. Tän ajatuksen muhun sai aikaan yksi mulle todella tärkeä poikapuolinen ystävä, mun kallio, johon voi aina turvautua. Puhuttiin siitä, jos ei tahoillamme seurusteltaisi ja oisin muuttanut Kuopion sijaan Ouluun, miten asiat mahtaisivatkaan olla. En tykkään hirveesti jossittelusta, mutta myönnän, että siihen tulee kyllä aika usein itsekin lähdettyä.

Tällä kertaa kuitenkin tuli jotenkin ihan hassu olo. Ei mulla ole muuta vaihtoehtoa, musta tuntuu et asiat meni juuri niin hyvin kuin vaan saattoi. Mun paikka on täällä Savossa enkä usko, että tää ystävä voisi kuitenkaan olla muuta kuin ystävä. Kuitenkin yhteistä historiaa on kolmelta vuodelta takana ja sen ajan sisään on tapahtunut niin paljon asioita, että olen todella tyytyväinen, että hän on edelleen mun ystävä.

Puhuttiin myös Henkan kanssa siitä, kuinka mulla oli meidän ekalla juttelu kerralla semmonen olo, että tästä tulee jotain. Kai sen sit jollakin tasolla vaan tuntee. Henkka sit sano totuuden myös ja myönsi, että ei pariin ekaan viikkoon uskonut että tästä mitään sen kummempaa tulis. Mut mun onneksi olin oikeessa! :)




Huomenna oiskin sitten vapaapäivä, joka kuluu ryhmätyön ja tenttiin lukemisen merkeissä. Sain tässä illalla jonkin virtapiikin ja iskin suurimman osan kamoista jo laukkuun, että ei jäänyt huomiselle nii hirveesti hommaa. Nyt unille kullan kainaloon!