Olet juuri niin vahva kuin tahdot olla

Mulla on ihan sairaan energinen fiilis tänään. Takana yhdeksän levollisesti nukuttua tuntia eikä aamulla ulkona odottanut takatalvikaan ärsyttänyt lainkaan. Oon kyllä huomannut ton unen tärkeyden. Musta tulee väsyneenä helposti tosi kärttynen ja käännän jokaisen sanomiset itteeni vastaan, mutta nyt kun on muistanut nukkua enemmän olokin on paljon freesimpi. Oon yrittänyt päästä eroon päikkäreistä, koska tuntuu et ne vaan venyttää mun nukkumaanmenoa eikä varsinaisesti siis poista sitä univelkaa, mikä kertyy yöllä. Hyvin nukutun yön jälkeen jaksaa paljon paremmin touhuilla päivällä, tehä koulujuttuja ja reenailla.

 Meidän kauden päättyessä valmentaja löi uudet reeniohjelmat pöytään ja sitä sai lähtee toteuttamaan sen mukaan, miten oma kroppa reakoi. Mun polvi on kipuillut luvattoman paljon kauden päättymisen jälkeen osittain johtuen kuntoutuksesta, osittain kauden tuomasta rasituksesta. Nyt oonkin sit päättäny, et en reenaa lajia hetkeen, vältän hyppyjä/loikkia, koska sillon jalka menee virheasentoon ja se sattuu sekä en tee jalkapunttia vapailla painoilla ennen kuin saan sen pidettyä kunnolla paketissa. Noita vapailla painoilla tehtäviä reenejä alan ens viikolla taas lisäämään, mutta painot on pidettävä matalina ja keskityttävä tekniikkaan erityisesti siihen, että polvilinja pysyy kuosissa eikä turhaa heilumista tule.

Oonkin nyt sit kuntouttanut polvea lähestulkoon päivittäin. Poljen kuntopyörää, uin ja vahvistan polven ympärillä olevia lihaksia. Tänään, kun ohjelmassa oli vuorossa jalkapuntti, aloitin reenin polkemalla kuntopyörää 10 minuuttia ja päälle muut lämmittelyt. Tein mm. etureisiä laitteessa niin, että jalkojen alastuonti tapahtui mahdollisimman hitaasti ja autoin kädellä viemään painon ylös. Puntilla tein myös prässiä leveällä sekä kapeella jalkavälillä, takareisiä kahvakuulalla ja jumppapallon kanssa, pakaroita ja vielä vähän etureisiä. Sarjat oli kaikissa liikkeissä 3x10-15. Mun on tosi vaikee selittää eri liikkeitä ja koska käyn puntilla lähes poikkeuksetta yksin, kukaan ei ole ottamassa kuviakaan. Nää mun selostukset reenaamisesta jää siis tän mallisiksi. Tarkemmin en myöskään reeniohjelmia tänne jaa, koska meidän valmentaja tekee ne. Mutta tällä hetkellä meidän ohjelmasta löytyy toiminnallista voimaa, crossfit-punttia, perusvoimaa jaloille ja yläkropalle, lyöntivoimapuntti, loikkareeni ja aerobisia reenejä. Oon huomannu et mun kropalle toi palautuminen on tosi tärkeetä, että seuraavan päivän reenin voi sit vetää taas täysillä. Sen takia tämäkin ilta päättyy, joko uintiin tai kävelylenkkiin sekä pitkään venyttleytuokioon. Oon myös miettinyt hierojalle menemistä, mutta en vieläkään ole saanut sitä aikaiseksi.. Kuinkakohan kauan kerkeen siitä puhua ennen kun saan itteni varaamaan ajan?

Reenaamisen ja tän hirveen koulutehtäväsuman sivussa pääsee onneksi vähän huokaisemaan. Tänään mennään yliopistotyttösten kanssa Houkutukseen kahville eli meidän tapaan kailottamaan koko kahvilalle kaikki meidän mielipiteet niin miehistä kuin koulustakin. Näiden naisten seurassa ei kyllä hirveesti tarvii miettiä uskaltaako sanoa omaa mielipidettään vai ei, ihanan suoraa porukkaa! Mulle on tiedossa todennäköisesti taas kotiviikonloppu Viitasaarella, mikäli asiat menee suunnitelmien mukaisesti. Kovasti odottelen jo myös ensi viikon viikonloppua, kun suuntaan pitkästä aikaa Jyväskylään siskon luo. Mulla on sille vaikka kuinka paljon kerrottavaa ja keksitään varmasti kaikkee kivaa tekemistä meidän tyttöjen iltaan. Toivon tosissani, että tää energisyys jatkuu ja kantaa mua tän seuraavan kuukauden, kun pitäisi vielä puristaa kaikki irti koulurintamalla. Toukokuussa teenkin sitten säännöllisemmän paluun Lidlin kassalle. Kesä tulee, kuinka ihanaa ja jossain siellä heinä-elokuun vaihteessa mua odottaa elämäni ensimmäinen palkallinen kesäloma! :) Toivottavasti nää lumet sulaa pian ja päästään nauttimaan kevään tulosta hiirenkorvineen ja leskenlehtineen! (kuvat nyt on mitä on, aiheeseen sovipia ei nyt löytyny)

-Krisse

Uusi luku

Mahtavaa maaliskuuta ihmiset! :) Mieli on vähän tyhjä, mut kova halu kirjottaa esti mua pitämästä taukoa tästä kirjoittamisesta tän pidempään. Valmistautukaa siis tyhjänpäiväseen jaaritteluun! Maaliskuun kuusi ensimmäistä päivää ovat olleet mulle isoja askelia kohti tasapainoisempaa elämää. Uskalsin vihdoin myöntää ystävilleni, että oon oikeesti onnellinen. Mun ei tarvii hävetä sitä, että eron jälkeen koen näin. Ei enää. Oon moneen postaukseen kirjottanu tänne, että oon onnellinen, mutta kyllä sitä kieltämättä aika pohjamudissa hetkellisesti tammikuun lopulla pyörähdettiin. Mulle vaan on ajoittain aika hankala myöntää itelleni tai muille, että on rankkaa ja paha olla. Siksi on niitä ystäviä, jotka sen tietää sanomattakin, ottavat kädestä kiinni ohjaten oikealle polulle ja parhaimmassa tapauksessa jatkaa matkaa mun kanssa pitkin sitä polkua koko elämän. Ne ihmiset pitää vaan osata pitää lähellä. Niiden ihmisten kanssa on tullut pidettyä hieman hauskaa viime aikoina ja haalaritkin päästiin tiistaina kastamaan omalla porukalla. Hurjan hauskoja iltoja! :)

Meidän kausi päättyi maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Tää kausi oli mulle tärkee, opettavainen ja tuli sitä hieman kehityttyäkin. Tajusin, että mulla on tätä lajia kohtaan isojakin tavotteita niin henkilökohtaisella kuin joukkueenkin tasolla. Toisaalta tää kausi oli vähän erilainen kun kauden alussa kaavailtiin, mutta vastoinkäymiset opettaa ja saatiin sentään päätettyä kausi hienosti viiteen peräkkäiseen voittoon. Sain itse yllättävän paljon pelata, osittain tietenkin johtuen siitä, että meidän joukkue kohtas isoja ongelmia loukkaantumisten tullessa tielle, mutta en kyllä halua ottaa iteltäni yhtään pois. Kova työ palkitaan. Enkä minäkään siltä loukkaantumiselta sitten välttynyt. Vikan pelin jälkeen tähän mennessä se "terve" polvi alko turpoamaan ja kipeytyi. Eilen tuntu, että ei kärsi edes portaita kävellä. Tänään ei taas mitään ongelmaa. Pitää malttaa kuntouttaa noita nyt kunnolla ja mahdollisesti pyörähtää fyssarilla, jos löytyisi syy siihen, miksi noi kipeytyy niin paljon. Toisessahan oli se lumpiovaiva, mutta toisen tarinaa en tiedä.

 Mulla on teknisesti tosi paljon petrattavaa ton lajin kanssa. Tavotteena ens kauden alkuun on parantaa luonnollisesti fysiikkaa, vahvistaa keskikroppaa, saada käsi nopeammaksi ja räväkämmäksi ja lyönti sekä syöttö sitä kautta paremmaksi. Mä oon tän viikon vähän huilaillu reeneistä. Maanantaina kävin uimassa ja tein keskikroppaa ja tänään sit tunnin lenkki ja 1,5 tunnin kuntopiiri. Vatsalihakset on aika tulessa ja kädet myös. Kaikkee sitä saa kehityltyä 4 kilon kahvakuulalla ja omalla kropallaan! Viikonloppuna tulee todennäköisesti lenkkeiltyä ja kahvakuulailtua vähän lisää, kun suuntaan kotiin Viitasaarelle porukoiden luo huilimaan. Ensi viikolla on sitten tarkotus alottaa reenaaminen ihan kunnolla. Tarkottaen siis sitä, että reeniviikot sisältää aerobisten lenkkien lisäksi punttia, loikkia ja Puijon portaisiinkin aattelin syöksyä.

Mulla kun on koulua vielä tää maaliskuu ja hieman huhtikuun alusta niin töitä ei vielä hirveesti ole. Teen suunnilleen vuoron viikkoon ja se on ihan hyvä just nyt. Tää kuukausi tulee olemaan aika tiukka rutistus ja pitäisi rueta lukemaankin jossain vaiheessa ihan kunnolla tentteihin. Oon onneks tän eron sun muun häslingin takia saanut ottaa aika rennosti tän alkuvuoden, kun koulussa ei oo hirveen rankkaa ollu. Ja onhan nuo mun kaa polulla tallaavat ollut aika iso tuki :) Nyt alan jo siirtymään viikonlopun tunnelmiin, kun pitää alkaa pakkaamaan ja huomenna sitten seminaarin jälkeen kohti kotia. Kevät tulee kovaa vauhtia ja mä aattelin, et vietän viikonlopusta ison osan ulkona, jos kelit on tämmöset. Ihanaa! Viikonlopun tunnelmista sitten maanantaina enemmän. Aurinkoisia päiviä teidän elämään!

- Krisse