Sinne meni jälleen kerran yks viikko. Aika kevyt, mukava viikko olikin. Oli ehyt reeniviikko, sai nauttia ulkoilmasta ja koulunkin puolelta vähäksi aikaa helpotti. Meillä on tää vika jakso kyllä muuten aika tiivis, kun on niin älyttömästi kaikkia ryhmätöitä sun muita palautettavia juttua. Ja sitten pitäisi jälleen lukea niihin pääsykokeisiin.. Onneks sain 50 sivua lauantaina kahlattua sitäkin opusta läpi.
Mun perjantai alkoi kahdella tentillä, jotka tuntui ainakin menevän hyvin. Lisäksi koululla ollessani sain kuulla, että viimeisenkin viime tenttijakson tentin arvosanat oli tullut. Avasin koneen kolmosta odotellen, koska taloushallinto ei oo ollut se mun vahvin osa-alue, kurssin nimi oli siis johdon laskentatoimen perusteet. Yllätinkin täysin itseni ja olin saanut vitosen!! Eli hyvillä mielin suunnattiin viikonlopun viettoon Maaningalle. Käytiin illasta ihanalla kävelylenkillä Henkan kanssa kahestaan, höpistiin niitä näitä ja pelleiltiin. Tietenkin vietettiin aikaa myös Henkan porukoiden kanssa mm hyvän ruuan ja hauskojen juttujen parissa.
Lauantaina aamu alkoi sillä, että herättiin paloautojen sireeneihin. Maaningan koululla oli syttyny jonkun asteinen tulipalo ja siitähän tulikin sitten, yllätys yllätys, päivän polttavin puheenaihe. Suuremmilta vahingoilta onneksi vältyttiin. Sitten olikin sen kuuluisan puusavotan vuoro. Mulle itelleni iski hirvee into siihen hommaan ja otinkin siitä reenin itelleni tekemällä puiden kanssa kyykkyjä ja pitämällä huolen siitä, että ryhti pysyi hyvänä koko ajan. Aamulla ei selkä ollutkaan yhtään kipeä! Jälleen hyvää ruokaa, loistavaa seuraa ja hyviä juttuja. Kaiken kruunasi ilta, kun istuttiin Henkan kanssa saunassa ja ruettiin puhumaan Disney-leffojen biiseistä. Siellä sit alettiin hoilaamaan niitä yhteen ääneen, kunnes piti äkkiä kiirehtiä koneelle kattomaan jotakin biisiä, jonka sanoja ei saanut mitenkään päähän. Oli ihan hirveen hauskaa ja super-nostalgista!
Käytiin sit tänään moikkaamassa myös mun enoa perheineen ja mummoa ja ukkia, kerta Maaningalla oltiin. Lisäksi kuulin, että kummityttö ei ollut synttäripäivänä suostunut vastaamaan muille kuin minulle puhelimessa onnitteluihin ja tuli tosi otettu olo. Mulla on niin hirvee ikävä sitä isoa pikkutyttöä, että en malta odottaa ensi viikonloppuun. :) Tuleva viikko sisältääkin reeniä, reeniä ja reeniä ja siinä sivussa vähän kouluakin. En malta odottaa, että pääsen teille kertomaan kesästä ja meidän suunnitelmista!! Löydään viikolla viisaat päät yhteen ja toivottavasti saadaan asioita eteenpäin ja ihan paperille asti. Mulle tuli yks ylimääränen motivaationlähde tossa viime viikolla, mikä kyl auttaa taas tekemään kaikkensa ens kesänä. Lisäksi mun kaks tärkeää E:tä lähtee mun kanssa huomenna tyhjentämään päätä tuohon keskustan kahvilaan. Ihana puhua taas niiden murusten kanssa asioista ja parantaa maailmaa. Huh, on se elämä oikeesti tosi ihanaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti