Just the way you are

Mun blogi-elämä on ollut taas hieman hiljaista, pahoittelut siitä, mutta siihen on kyllä erinomainen syy. Mun elämä nimittäin on tällä hetkellä hyvin uomissaan (koputtaa puuta) ja aika menee mieluumin läheisten ihmisten kanssa kuin koneella istuskellessa. Vaikka tää kirjottaminen onkin mulle henkireikä niin näinä viime päivinä oon saanu purkaa ajatuksiani niin monelle eri henkilölle, että virtuaalipurkautumiselle ei oo ollu tarvetta. Nyt tuli kuitenkin taas se hetki, kun halusin tulla kertoilemaan viime päivien tapahtumista ja mun fiiliksistä ihan yleisesti! :)

Vieteltiin juhannus tosiaan Viitasaarella mun perheen kanssa. Saunottiin mökillä, paljuiltiin, grillattiin, syötiin hyvin, herkuteltiin, höpöteltiin, reenattiin, käytiin kokkoa tsekkaamassa ja katseltiin leffaa. Viikonloppu oli taas niin täydellinen lukuunottamatta Henkan ja mun jatkuvaa väittelyä koskien kesän reissua. Mua poltteli ihan hirveästi ulkomaille pääsy ja aloin jo turhautua kun tuntui, et mitään sopivaa rakoa reissulle ei löytynyt. Aiottiin sitten varata laivamatka Tukholmaan, et pääsis vähän ees irtautumaan tästä puuroutuvasta arjesta. Alennuskuponki kädessä, päivämäärä päätettynä suunnattiin Silja Linen verkkosivuille valmiina varaamaan viikonloppuristeily. Ikäraja 21. Syvä hiljaisuus, aggressiivinen purkaus ja jälleen paluu turhautumiseen. "Ei me koskaan päästä mihinkään, sama unohtaa koko reissu!" Pois lukien siis tämä minun korvia raastava valitus meillä oli huikee juhannus, rauhallinen sellainen, mutta musta tuntui että rakastuin taas tuohon jätkään vahvemmin ja vahvemmin.

Reeneistä sen verran, et oon tehny viime aikoina tosi paljon keskivartaloa, hiukan punttia ja sit liikkuvuuksia ja koordeja. Sit joskus viikko sitten tapahtui jotain hassua. Mun lonkassa alko lonksua joku ja seuraavana päivänä pohje tuntui jäykältä ja oli kosketusarka. Kipu tuntui ajoittain myös reidessä ja polvessa. Meidän valmentaja, joka on ammatiltaan fyssari epäili et siellä on joku jumi, joka painaa issias-hermoon ja tätä kautta aiheuttaa ton kivun. Pitäs nyt siis päästä hierojalle ja saada paikat auki. Siksi punttia nyt vähän vähemmän ja avaavia juttuja enemmän. Venyt tärkeässä roolissa!

Sunnuntaina suunnattiin sit takas Maaningalle, yö siinä ja maanantaina Kuopioon. Mulla oli täällä lajiharkat ja kaiken hyvän lisäks sisko poikaystävineen tuli meille yökylään. Käytiin yhdessä istuskelemassa Amarillon terdellä juttelemassa tulevaisuudesta ja kaikesta muusta mukavasta. Musta on edelleen niin huikeeta, kuinka hyvin tullaan kaikki keskenämme toimeen ja meillä on hauskaa. Tiistaina pienen Matkus-visiitin jälkeen nokka takaisin kohti Maaninkaa. Matkuksessa mä tyydyin vaan katselemaan alennustuotteita ja jätin kaiken kivan vielä kauppaan odottamaan mun seuraavaa palkkapäivää. Heinäkuu, tule jo! Tiistain aikana ääni vaihtui kellossa, nimittäin nyt toivon jo elokuun saapuvan. Tehtiin jotain tosi super spontaania! Tämä on yllätys sinänsä, koska minä tykkään yleensä kunnolla suunnitella kaiken ja Henkka ei puolestaan taas oikein halua poistua mukavuusalueeltaan niin helposti. Varattiin nimittäin matka Mallorcalle. Ollaan siellä viis päivää ja päästään siis ihan oikeesti rannalle löhöämään IHAN KAHDESTAAN! Ootan jo sitä kuinka saan rakastua Henkkaan taas uudestaan ja uudestaan, kun päästään kotiympyröistä hetkeks pois. Niin mulle nimittäin aina käy... :) Matka oli aika halpa, vain 300 e per nenä. Hotelli ihan merenrannalla, hintaan sisälty aamiainen ja paikka on Mallorcan hienoimpia. EN-MALTA-ODOTTAA!

Tiistaina suuntasin sitten myöhemmin tätin luo yökyläilemään serkkuni kanssa ja tää päivä ja eilinen menikin sitten melko pitkälti ulkona. Uitiin, otettiin vähän aurinkoa, mummo hemmotteli meitä muurinpohjaletuilla ja tietysti tuli leikittyä lasten kanssa. Kaikista ihaninta oli taas tuo maaseutu. Vihreät pellot ja tyyni järvi, jota pitkin päästiin tänään moottoriveneellä kiitämään. Nautin niin paljon. Nyt onkin akut ladattu täyteen, peukut jo pystyssä Henkan huomista kisaa varten ja muutenkin täysin valmistauduttu huomenna alkavaan työputkeen, jonka päälle mulle tulee vielä talkoot ja reenit. Onneksi on tekemistä niin menee tää aika yksin vähä nopsammin Henkka kun saapuu kotiin vasta sunnuntaina tai maanantaina.

 :) Tarkoituksena ois myös treffailla kavereita ja reenata ulkona lenkillä ja Puijon portaissa, jos vaan tuo keli vähän viilenee. Paljon taas kaikkea, mutta tällä hetkellä mä nautin joka hetkestä. Perhosia on masun pohjassa koko ajan ja kaikki ihan vaan siksi, että tällä hetkellä Pihtiputaalla koulun lattialla nukkuu keihäänheittäjä. Mies, joka tekee musta maailman onnellisimman naisen. Kaiken tämän hän tekee vain olemalla oma itsensä, minun<3

One day or another

Viikko hiljaiseloa takana ja ihana palata taas tänne sohvan nurkkaan naputtelemaan kuulumisia. Viimeiset 7 päivää kuluivat nopeammin kuin pitkään aikaan. Suurin syy siihen lienee nuo työt. Siellä viihtyy ihan sairaan hyvin ja päivät on sopivan mittaisia (6-7h) joten ne jaksaakin tosi hyvin. Myönnän että hieman on reenit kärsinyt töiden takia, koska ei aina kerkeä tai suoraan sanottuna jaksa, mutta onneksi ne ei oo kokonaan jääneet. Mulla ei hirmuisesti ole viikonlopusta kerrottavaa. Olin töissä la-su ja päiviin ei oikein kummempia mahtunut. Perjantaina käperryin illalla murun kainaloon ja katottiin ihan hirveen hyvä leffa! Minä sain vuorostani valita ja tällä kertaa katsottiinkin hieman hömppää. Katselin aikani eri leffojen trailereita ja valittiin sitten Netflixistä se, jonka koin hyväksi. Hienointa oli, että leffan lopussa molemmat tykättiin leffasta ja sen hieman erilaisesta tarinasta. Tuossa alla on kyseisen leffan traileri. Suosittelen kyllä koko leffaa kaikille! Joo mukana on Zac Efron, mutta silti toi leffan tarina vie mukanaan ihan kaikki. Henkkakin vähän kohautteli olkapäitään Efronin takia, mutta totes lopussa, että ei se nyt niin huono ollutkaan ja ite kyl komppaa sitä täysin!

Tää alkuviikko on ollut puolestaan tosi huikee. Maanantaina suuntasin kahteentoista töihin ja istuin kassalla koko kuusi tuntisen työpäivän. Töistä suoraan reeneihin ja reeneistä nokka kohti Maaninkaa. Mulla oli eilen tosiaan vapaapäivä ja kaiken hyvän lisäks vielä synttärit, joten haluttiin Henkan kanssa poistua kaupungista. Se oli lisäksi suunnitellut mulle yllätystä. Mun 20-vuotissynttäripäivä lähtikin aamulla käytiin sillä, että muru antoi minulle pienen paketin, jonka sisältä paljastui hopeiset sydän korvakorut (kuva alla). Tykkään näistä ihan järkyttävästi! Saan joka päivä ihmetellä sitä, miten Henkka osaa valita korut aina just mun maun mukaan, vaikka en mitään oo maustani koskaan sanonu. Noo kai se mut tuntee niin hyvin! :) Päivään sisältyi parin tunnin reeni Henkan kanssa punttisalilla/liikuntasalissa. Henkan kanssa reenaaminen on huikeeta, koska tsempataan toisiamme koko ajan ja kun saadaan joku juttu tehtyä hyvin heitetään aina yläfemmat. :D

Sitten siihen yllätykseen. Henkan äiti oli reenin aikana leiponut mulle mansikkakakun! Tuoreita mansikoita, kakkua, kahvia, huikeeta seuraa ja oma kulta. Mitä muuta sitä tarvitsee synttäripäivänä? Tietty ois ollut ihana olla omienkin porukoiden kanssa, mutta toinen mun toinen perhe kelpasi myös. Meillä oli muutenkin mukava päivä. Katseltiin Henkan kanssa syyslomalle matkoja, koska ulkomailla käynti polttelee kovasti. Yhdessä se olisi niin kivaa! Varsinkin, kun Henkka ei ole hirveästi maailmaa nähnyt ja minäkin vain niin pieneltä alalta loppujen lopuksi. Katsoo nyt, mitä sitten päädytäänkään tekemään. Olin illalla mukana Henkan töissä eli vetämässä lasten urheilukerhoa ja sekin oli tosi mukavaa. Voisin itsekin joskus tuollaista vetää, mutta työkseni en halua urheilua ottaa, koska haluan että se on aina mulle se pakokeino kaikesta muusta arjesta. Saatiin sitten illalla vielä muurinpohjalettuja. Meitä hemmoteltiin siis oikein olan takaa. Olenkin erittäin kiitollinen Henkan perheelle eilisestä, mulla oli niin mukavaa!

Tänään tapahtuikin paluu arkeen. Olin töissä 12-19 ja kun olin pukukopilla lähdössä kotiin Henkka soittaa, että kämpillä mua oottaa kirje, jonka lähettäjänä on Itä-Suomen Yliopisto. Poljin kuin viimeistä päivää kämpille. Kävin mielessäni kaikki vaihtoehdot. Ajattelin jo, että jos/kun lapussa lukee, että en kouluun päässyt, en edes varasijoille, voin tän päivän sen sijaan iloita siitä, että mun työnantaja haluaisi jatkaa mun työsopimusta elokuun jälkeenkin, vaikka oon vasta kuukauden ollut töissä. JIPPII! Kävin jo pyörämatkalla läpi kaikki tunnetilat pään sisällä. Tunsin kaikki ne tunteet, jotka voisi tulla kirjeen lukemisen jälkeen. Ovelle päästessäni päätin, että olen tyytyväinen, jos pääsen varasijoille, koska viime vuonna musta ei ollut edes siihen (varasijoille otetaan yli 100..) Lopulta tulos olikin varasija numero 3/141. Sinne otettiin sisään opiskelijoita kahdella eri tavalla: pelkän valintakokeen ja valintakokeen sekä yo-tulosten perusteella. Jäin molemmista valintatavoista 2 pisteen päähän. Hieman ärsytti.. Mutta vielä on toivoa ja jotenkin ajattelin, että kun pääsykokeessa oli ollut 214 ihmistä, joista 40 otettiin sisään ja 141 varasijoille, minulla voi olla pieni mahdollisuus päästä sisään. Opiskelupaikka pitää ottaa vastaan viim. 30.7, joten mun pitää jännätä vielä kuukausi. IIKS!

Huomenna sitten suuntaankin taas klo 12 töihin ja vietän siellä saman verran aikaa kuin tänäänkin. Illan kohokohta on matka kohti Viitasaarta äitin ja Henkan kanssa. Me ollaan siis huomenna ja perjantaina KAIKKI kotona!<3 Eli siis mun sisko ja sen poikaystäväkin on tulossa kotiin. Juhannus vietetäänkin sitten kokonaan Keski-Suomessa. Mun vapaat jatkuu ensi viikon torstaihin asti ja jussin jälkeen ois tarkoitus sitten viettää aikaa Maaningalla kummitytön ja muiden serkkujen kanssa. Toivotaan, että asiat menee suunnitelmien mukaan. Hauskaa keskikesän juhlaa teille kaikille. Pitäkää mulle peukkuja tuon koulupaikan kanssa! :)

Every summer has a story

Moikka pitkästä aikaa! Jälleen yksi viikko pulkassa ja toinenkin puolessa välissä. Ei herranen aika tätä ajan juoksua. Oon unohtanut ihan täysin teille mainita, että meillä oli viikko sitten kuntotestit joukkueen kanssa ja yllätyin ihan täysin niistä tuloksista. Punttitestejä en ollut aikaisemmin tehnyt täällä, viimeks lukion ykkösellä Putaalla. Kuitenkin tulokset oli nousseet jo ihan selkeästi, koska tein maksimin monessa semmoisilla painoilla, joita en aikaisemmin ees ollut kokeillut. Asioita on tehty oikein tänä vuonna ja siitä kertoi parhaiten ulottovuudet, joissa oli tapahtunut 6 sentin kehitys. Iskulyönti tapahtuu nyt 298 cm korkeudesta ja haaveeni 300 cm ulottuvuudesta ois tarkoitus rikkoa kesän lopulla. Nyt ollut taas viikko taukoa reeneistä. Ette voi käsittää miten tää syö mua... Portaiden nousu saa jo aikaan hirveen hengästymisen ja yskin koko ajan. Lisäksi kaikki yöt on mennyt valvoessa kun vaan yskittää ja aamuisin ei yleensä irtoa ääntäkään. Ihan hölmöä, kun ei ole edes kipeä olo mut yskittää ja yskittää vaan koko ajan. Huomenna pitää vähän katsella vointia, mutta ajattelin kyllä suunnata reeneihin. Eihän sitä tiiä, jos se sais ton liman liikkelle ja olon paremmaks.

farkut Only, paita GinaTricot

 Viime viikonloppu meni ihan mukavissa merkeissä. Lauantaisen aamuvuoron jälkeen päivä meni Maaningalla ukin ja mummon sekä Henkan vanhempien luona. Ilta vietettiin Maaningan Kasinolla makkaranpaistossa. Meikä oli siellä ihan kuset housussa, kun ukkonen saapui ja tuntui, että salamat iskivät ihan vieressä. Tanssijatkin kävivät kyselemässä multa, että pelottaako ja piti niiden päästä vähän kiusaamaankin mua. Meillä oli Henkan kanssa siellä kopissa tosi hauskaa, koska saatiin kuulla kuinka hyvin kuulutaan yhteen ja kuinka Henkan pitää pitää musta hyvää huolta :D Humalaiset ihmiset ovat tietyissä rajoissa niin hauskoja! Ilta sujuikin tosi nopeesti ja mun 5.50 alkanut päivä päättyi n. klo 3 sunnuntain puolella. Sunnuntaina sit Henkka suuntas Joensuuhun eliittikisoja katsomaan ja minä siirryin ukille ja mummolle juhlimaan synttäreitä. Minä niin tykkään mun suvusta, koska niiden kanssa on niin ihana olla yhdessä ja lapset piristää päivää joka kerta kun niitä näen. Nytkin sain kaikilta kortit ja ne oli tosi hienot.

Synttärijuhlien jälkeen lähdinkin sitten pariksi yöksi kotiin. Viitasaarella oloon kuului kevyitä lenkkejä ulkona (virhe! pösilö minä unohdin, että maaseutu on täynnä heinää ja palasinkin lenkiltä entistäkin tukkoisempana ja yskä sen kun paheni -.-), ruuanlaittoa, mummon remontissa auttamista ja mycket mycket penkkiurheilua. Suomen maailmanliigapelejä katsoessa alkoi vaan entistä enemmän kyrsimään tää jatkuva sairastelu ja pitihän sitä pari kyyneltäkin tirauttaa. Oon miettiny, et pitäskö käydä tutkimuksissa, koska mulla on ollut tätä flunssaa, joka vaikuttaa keuhkoihin aika selkeesti. Saattaa olla viitteitä esim. rasitusastmaan tms. No saa nyt nähdä. Jos kesän aikana tää uusiutuu niin sit vois tehdä jo asialle jotain. Remontissa auttaessani nostelin roskalavalle painavia esineitä ja huomasin yhdessä vaiheessa tunsin lonkassa kipua. Mulla diagnosoitiin lukion ykkösellä lihasjumin kaltainen lihassäie, joka oli pyörähtänyt muistaakseni lonkkaluun (kuitenkin joku luu) päälle ja jos sitä ei oltaisi hierojan avulla saatu pois luun päälle, säie olisi voinut katketa. Mulla on nyt vähän samanlainen olo eli se lihassäie on taas pyörähtänyt luun päälle ja hankaa kävellessä ja se tuntuu epämiellyttävänä kipuna. Pitäisi siis aika varata hierojalle.
Oon hirveen innoissani kaikesta tulevasta tän kesän osalta. Tässä kuussa vielä tiedossa ensi viikolla virallinen syntymäpäivä (Henkalla on kuulema kaksi yllätystä ja ohjelmaa sille päivälle, KÄÄK), juhannus ja keihäskarnevaalit. Tietenkin myös paljon työtä, huomennakin pitää mennä aamuvuoroon kuuteen. Heinäkuussa puolestaan luvassa ois isot juhlat ystävien kanssa, reissua Ouluun ja mummon 80-vuotis juhlat. Suunnitelmissa ois myös matka Serenaan murun kanssa, mutta se toteutunee korkeintaan elokuussa, jos silloinkaan. Oon tosi innoissani kaikesta ja mukavaa, että on arjen keskellä jotain mitä odottaakin. Reenaaminen ja työssäkäynti on paljon kivempaa, kun on arjessa muutakin sisältöä. Ei kerkee tylsistyä ;) Onko teillä millaisia kesäsuunnitelmia?

Toppi H&M (3€!!), farkut Only

99 reasons to remember how amazing my life is

TÄTTÄRÄÄÄ! Sadannen postauksen raja ylittyy seuraavan postauksen jälkeen. Jaksan vieläkin ihmetellä sitä, kuinka tää kirjoittaminen on saanut mut kiedottua täysin pikkusormensa ympärille. Nautin siitä, kun saan kirjoitella tänne asioita ja erittäin kiva plussa on huomata, että jotkut tätä oikeasti lukevatkin. Oon hirveen ylpee itsestäni, että oon uskaltanut tietyllä tavalla repäistä ja lopettaa vähättelyn koskien omaa elämääni tän blogin avulla. En enää ajattele, että en voi kirjoittaa jostakin asiasta vain siksi, että ajattelisitte sen olevan turhaa tai että elämäni olisi tylsää. Minähän tätä elämää elän, ei yksikään muu ruudun toisella puolella tai muuallakaan eikä mun elämä oo musta tylsää. Nautin tästä todella paljon!

Googlen kuvahaku

Nautin myös vapaapäivästäni tänään. Alunperin suunnittelin matkaavani Power cupiin Mikkeliin moikkaamaan ystäviä, mutta eilen erittäin hyvän, rankan ja tehokkaan parin tunnin reenin jälkeen kurkku ilmoitti oikeasti olevansa kipeä, koska ääni katosi. Piti siis tuottaa itselle ja tärkeälle ystävälle pettymys ja jäädä kotiin hoitamaan itseäni kuntoon, koska reissuun lähtö ei tuntunut nyt oikeelta ratkaisulta. Tää kurkun kutitus on jotenkin tosi outoa, koska nyt siihen ei esimerkiksi ollenkaan satu eikä kutita silleen, että pitäisi jatkuvasti yskiä, mutta silti välillä tulee yksittäisiä yskäyksiä ja limaa irtoaa ihan hirveesti. Voisiko johtua siitä, että pidämme asuntomme ikkunat auki ainakin välillä, jotta ilma tuulettuisi ja ulkona on pientä pölyä yms. maatöiden takia? Kuitenkin, ei tää kovin kivaa ole. Pojat sit kuitenkin suostutteli ulkona käymään ja vietettiinkin leppoisasti päivä ulkosalla poikien viskellen frisbeegolfia.

Illalla olo oli sitten jo hieman parempi ja väkersin tuossa äsken jumppakepin ja kuminauhan kanssa liikkuvuuksia ja muuta huoltavaa yli tunnin ajan. Lisäksi tein muutama vuosi sitten saamiani fysioterapeutin ohjelmia. Mun syvät vasta- ja selkälihakset huijas ja oli tosi heikot sillon. Ne antoi mun selän liikkua väärin ja tästä tuli sitten selkäkipuja ja kamalia lukkoja. Fyssarin ohjeet auttoi silloin ja ohjelma jäi vuosi sitten pois mun reeneistä, en tajua miksi. Päätin kuitenkin nyt, kun reenit kovenee ja punttiin on vuoden aikana tullut uusia liikkeitä (mm. maastaveto) jotka vaatii myös sitä, että selkä ja muu keskikroppa on kunnossa ja tukevat liikkeitä, että nyt on pakko ottaa ohjeet huoltaviin ohjelmiin mukaan. Tuntu heti, että on keskikroppa kehittynyt muutamassa vuodessa tosi selkeesti, mutta silti varsinkin yksi liikkeistä sai kropan tuntemaan, että selässä on lihaksia, jotka eivät ole siinä kunnossa kuin niiden pitäisi olla. Jos saisin Henkan joskus tässä kuvailemaan kyseisiä liikkeitä, pystyisin selittämään paljon paremmin liikkeiden ideaa.

Lajireenit ovat olleet ihan huikeita, koska neuvoja on tullut tosi paljon ja tuntuu että ne tarttuu hyvin päähänkin. Toteutus tietenkin vielä kusee, mutta toistoja ja toistoja niin eiköhän ne asiat ala pikku hiljaa tulemaan jo selkärangasta. Pääasia on, että mun motivaatio ei oo lopahtamassa eikä kyllästymistäkään ole havaittavissa, vaikka minkäänlaista taukoa ei kausien välillä ollutkaan. Tuntuu vaan niin huikeelta, kun huomaa kehittyvänsä täältä pohjamudista pikkuhiljaa semmoselle itseä miellyttävämmälle tasolle, että ei malta olla reenaamatta. Paljon pitää vielä tehdä, ennen kuin pääsee esimerkiksi nousemaan sarjatasolta toiselle ja kaikki on kovan työn takana. Mitään ei tässäkään lajissa saa ilmaiseksi ja pitää olla nöyrä, AINA!

Googlen kuvahaku

Huomenna suuntaankin sitten aamuvuoron jälkeen Maaningalle. Tarkoitus olisi eka käydä ukin ja mummon luona leipomassa synttärikakku, ihan ikioma synttärikakku, sillä me juhlitaan sunnuntaina mun 20 wee synttäreitä. Varsinainen päivä on vasta viikon päästä tiistaina, mutta koska aikataulut menee ristiin ja musta ei oo järkevää kutsua pieniä lapsia meidän vajaan 50 neliön kämppää keskelle Kuopion keskustaa, koska ne kuitenkin haluua juoksennella vapaasti niin päätettiin pitää ne sunnuntaina ukin ja mummon luona. Onneks ukki ja mummo suostu tähän ihan mielellään ja mummo auttaa kakun tekemisessä, koska mulla on välillä hieman peukalo keskellä kämmentä varsinkin sen pohjan kanssa :D Kakun leipomisen jälkeen sit punttisalille ja illaksi Kasinolle makkaranpaistoon töihin. Kuulee samalla Mikko Mäkeläistä ja pääsee fiilistelemään vähän iskelmämusaa ja kesäiltaa. Jippii! :) Sunnuntaina sit tosiaan kakkukahvittelua sukulaisten kanssa ja sieltä suunnaksi Viitasaari. Mua odottaa 3 yötä kotona, jotka sisältää reenausta ja äitin auttamista. Hassuja tämmöset pitkät vapaat, mutta onneksi pääsee sitten loppuviikosta taas töihin. Hauskaa viikonloppua rakkaat, näkyillään ensi viikolla!

Loistetaan kilpaa auringon kanssa

Töitä, aurinkoa, yhdessä oloa ja reeniä. Oon nauttinut tästä alkuviikosta ihan täysin rinnoin. Keli hellii kyllä meitä nyt oikein olan takaa enkä valita, vaikka aurinko paistaakin korkealta ja on tosi kuuma. Hitusen oon kerennyt rusketustakin keräämään, ainut ongelma on vaan että en harvemmin jaksa vaan maata auringossa vaan pitäisi esim pelata biitsiä. Tällä hetkellä vähän väsymys painaa silmää. Nukuin tosi huonosti viime yönä. Henkalla on ollut ihan hirvee yskä vähän vajaan viikon ajan ja nyt tuntuu itelläkin kurkku olevan kipee. Lisäks yöllinen pyöriminen sai niskat ihan hirveen kipeiks niin tuntuu ihan kuin ois pahemminkin kipee.

Noo aamuvuoro jaksettin kuitenkin painaa ja huomenna taas vapaa. Harmillisesti ripoteltuna nää työvuorot, mutta pääasia et rahaa tulee. Oon miettinyt, että voisin käydä tekee pari lapsenhoitokeikkaa, kun en osaa ihan tekemättömänäkään olla. Alkuviikko sujui kuitenkin hyvi työvuorojen ja reenien merkeissä. Kahteen vapaapäivään mahtui myös rannalla oloa ja äidin ja veljen yökyläilyä. Ootan jo, kun pääsen ensi viikolla kotiin, koska en oo siellä sitten toukokuun puolen välin käynyt. Varmasti maisemat muuttunut, kun lehdet puhjennut kokonaan. Toivottavasti pääsisi myös mökille paljuilemaan ja saunomaan. NIIN ja grillaamaan. Voih, äkkiä kotiin! Nautitaan näistä keleistä nyt, hauskoja päiviä!

To move the world we must first move ourselves

Hei pitkästä aikaa! Viikko sitten sain tänne viimeks väsättyä kunnon postausta ja se on aika harvinaisen pitkä aika. Oon koko ajan lykännyt sitä siinä toivossa, että ehtisin napsia tänne kuviakin, mutta se on siirtynyt ja siirtynyt ja nyt on pakko päästä sitten kirjoittamaan. Omasta mielestäni mun viime viikko oli tosi hektinen ja täällä ruudun toisella puolella kirjoitteleekin nyt väsynyt tyttö. Maanantaina oli mun vika lomapäivä ja vietin illan sitten reeneissä, kun Henkka karkas jo kotiin silloin. Tavoitteeni oli sillon latailla akkuja uusia töitä varten ja sehän jos mikä multa onnistui reenien jälkeen, kun kroppa oli ihan poikki.


Sain rippilahjaksi nämä korut (kalevala, kielo-sarja) ja nää sopi tosi hyvin mun mekkoon.
Multa löytyy myös sarjan sormus.

Tiistai aamuna vietettiin muutama tunti Niinan kanssa höpötellen ennen mun töitä. Piti käydä vielä koulullakin katselemassa miten tentit oli menneet ennen töihin suuntaamista. Pieni pettymyshän se oli, kuinka selkeesti pääsykokeisiin panostus sitten oikeesti tenteissä oli näkynyt, mutta no can do. Eihän noilla sitten väliä olekaan, jos syyskuussa suuntaisinkin Tekun sijasta yliopistolle.. ;) Mutta tosiaan, eka työpäivä ja sitä seuranneetkin työpäivät ovat olleet tosi mukavia. Kouluttajat ovat tosi hyviä ja asiakaspalvelutyö on edelleenkin mulle mieluista. Ihanaa, kun aikakin menee siellä niin nopeaan! :) Eli jälleen kerran oon onnistunut löytämään itseni kesätyöpaikasta, jossa mun on viihtyisä ja hyvä olla. Näillä näkymin voisin ihan mielelläni jatkaa siellä myös koulun alkamisen jälkeenkin.

Mun arkipäiviin tällä viikolla ei ole kuulunut töiden lomassa muuta kuin kavereiden tapaamista, kotona oleilua ja reenaamista ja onhan siinäkin jo tarpeeks kaikkea. Perjantaina aamuvuoron jälkeen suuntasinkin sitten Maaningalle silmät ristissä auttelemaan serkun lakkiaisten valmisteluissa. Päivä hurahti tyttöjen kanssa ihan hurjan nopeesti ja kello oli äkkiä kääntynytkin jo lauantain puolelle, kun mentiin nukkumaan. Aamulla seitsemältä ylös ja tiedossa oli tarjoilua, lapsen vahtimista, salaatin tekoa yms. Päivä oli tosi pitkä ja jalat kiitti illalla, kun korkokengillä oli koko päivän seissyt. Tuntu kun olisi raskaan puntin tehnyt, koska en hirveän usein korkkareilla kävele eikä jalat oo siihen tottunu. Mukavaa oli kuitenkin, joten ei haittaa. Juhlien loputtua lähdettiin mun tädin luo savusaunomaan ja pääsin heittämään talviturkinkin, kun 4-5 vuotiaat serkut pakotti mut uimaan :D Olin uinut kyllä edellisenä iltana ukin ja mummon luona, mutta kun lakki oli jäänyt päähän eli en sukeltanut niin oli pakko virallisesti talviturkki viskata nurkkaan.

Saunomisen jälkeen muksut unille super hauskan iltapalahetken jälkeen (lapset tykkää mm. Samppa Linnasta, Hänmänistä ja Cheekistä) ja me aikuiset suunnattiin Maaningan Kasinolle tansseihin kuuntelemaan Suvi Teräsniskaa. Myös mun pikkuveli lähti mukaan ja oli nii ihana nähdä sitäkin! Eno sitten sai tanssittaakin minua pitkästä aikaa ja hieman meinas puna nousta kasvoille, kun ei oikein askeleet olleet muistissa.. Illan edetessä Henkkakin saapui kaverinsa lakkiaisista ja lähdettiin sitten yöksi Henkan porukoille. Jälleen pitkä päivä, nukkumaan kahdelta.

Sisko ja sen veli

Edellisten öiden lyhyet unet heijastui sitten viime yöhön kun nukuin lähes katkoitta yhteentoista asti. Suunnattiinkin melko nopeasti sitten jo ihan omaan kotiin, kun Henkan piti tehdä heittoreeni Väinölänniemellä. Minä lähdin kentälle auringonotto ja ruskettuminen mielessä ja onnistuinkin saamaan ihan mukavat rajat ja ehkä hieman punoittavat olkapäät. Käytiin sitten poikien kanssa myös uimassa Vänärin rannassa ja nyt toi vesi alkaa tuntumaan jo lämpimältä. Siellä voi ihan huoletta jo oleskella kuumalla kelillä. Nyt oonkin sit vaan huilaillut ja huomenna jälleen kuudelta töihin. Onneks sitten taas parin päivän vapaat, jos vaikka kerkeäisi hieman nukkua univelkoja pois. Edessä olisi tulevalla viikolla myös joukkueen punttitestit ja seuran kauden päättäjäiset. Paljon taas hommaa, mutta sopivasti myös omaa aikaa. Saan myös todennäköisesti pikkuveljen ja äitin ti-ke väliseksi yöksi tänne mun seuraan, joten yksinkään ei tarvitse missään välissä olla :) Tehokasta viikkoa teillekin!