Hetki lähempänä itseäni

Moikka! Huikea viikonloppu takana. Saavuin tänä aamuna äidin kyydillä kassieni kanssa takaisin Kuopioon muutaman kotona vietetyn yön jälkeen. Tuosta koti-sanasta muuten! Huomaan, että käytän Kuopion kämpästä jo sanaa koti. Asuin kolme vuotta putaalla samassa kämpässä eikä siitä paikasta koskaan tullut koti. Nyt huomaan, että jos sanon äidille ja isälle, että joku asia jäi kotiin tarkoittaen että se jäi tänne, nousen heti varpaille. Pitää heti korjata se, että Kuopioon siis. Teen sen ihan automaattisesti. Vaikka Viitasaari tulee aina olemaan tärkeä paikka ja koti minun koti niin fakta on se, että tuun joskus rakentamaan perheeni ikiomaan kotiin. Tällä hetkellä mun perhe on Henkka ja minä ja tää keskustan pikkuinen kaksio on meidän koti.

Mutta tosiaan, mulla oli tosi aktiivinen viikonloppu. Olin perjantaina kahdeksaan asti töissä ja ajeltiin sit äidin kanssa kotiin. Heti lauantaiaamuna herättyäni lähdin tekemään reeniä. Loikin ja otin vetoja plus tein hieman keskivartaloa. Hiki virtasi ja keli oli mitä mahtavin. Energiaa piti vielä reeninkin jälkeen purkaa jonnekin vai oliko se vaan innostusta kaikesta uudesta? Suuntasin toista kertaa tänä kesänä metsään poimimaan mustikoita. Käytiin Henkan kanssa edellisellä Viitasaaren reissulla poimimassa n. 5 litraa ja tällä kertaa mukaan tarttui n. 4 litraa. Eikun pakkaseen vaan! Mustikan jälkeen tehtiin äitin kanssa hurjan hyvää ruokaa: rypsiporsasta, uusia perunoita ja salaattia. Nami! Ruuan jälkeen siirryttiin mökille katsomaan eliittikisoja. Ajateltiin, että olisi kiva levittää meidän vuodesohva, että kaikki saisi levittää jalkansa ja rentoutua. Harmi vaan, että sohva ei kestänyt meidän painoa ja välipuu poksahti palasiksi. No olipahan meillä hauskaa, kun pyllähdettiin sinne lattialle!

Oli rentouttavaa vaan höpötellä äitin, isän ja pikkuveljen kanssa. Juotiin kahvia ja nautittiin yhdessäolosta, voiko sitä muuta ihminen vapaalta viikonlopulta toivoa? Illalla sitten käytiin uistelemassa, kun vihdoin ja viimein saatiin vene kuntoon. Sain yhden kuhankin, mutta se oli turhan pieni niin laskettiin takaisin kasvamaan. Veneilyn jälkeen saunaan ja paljuun. Loppuillasta vielä yhdessä elokuvaa ja oli aika mennä unille.

Virtaa täynnä suuntasin sunnuntaiaamuna puolestaan vattupuskaan ja 3 litraa puutarhavattuja komeilee nyt tuolla pakkasessa. Ihanaa, kun tää marjafriikki sai pakkaseen marjoja ja ennen kaikkea ne on itse poimittuja! Niitä voi käyttää moniin ruokiin ja paljaaltaan korvaavat esim karkin erinomaisesti! Sunnuntaina kalasteltiin jälleen, oltiin järvellä äidin ja isän kanssa nelisen tuntia. Sai nauttia siitä hiljaisuudesta, auringon paisteesta ja rakkaiden seurasta. Lisäksi sain jälleen kaksi kuhaa, mutta ruokapöytään asti nekään eivät päätyneet. En vieläkään voi olla hehkuttamatta sitä, kuinka huikee viikonloppu oli. Kaiken tämän lisäksi sain kerättyä kaikki matkatavarat mukaan kotoa: matkalaukun, kameran jne. enkä ainakaan vielä ole huomannut unohtaneeni mitään. Plus, pohjarusketus on hankittu ;) Rajat jäi veneilyn myötä ja niitä lähdetään sit hankkimaan lisää viikon päästä! Jaksaa jaksaa...

Ennen ensi viikon reissua mulla on edessä 6 työpäivää, monet rankat mutta antoisat reenit, Antin keikka (ahhhh!!!), shoppailua, uuden pesukoneen hankintaa, vapaapäiviä ja Maaningalla oloa. Huomenna työpäivän jälkeen suunnaksi siis Maaninka yhden yön ajaksi. Minä niin aijon nauttia niistä vapaapäivistä taas! Viikonloppuna sain tuntea millaista on olla ilman stressin häivääkään, nauttia vaan olosta, kuunnella ja olla. Vettä, metsää, peltoa, luonto oli niin lähellä. Kuka siellä voi stressata? Ja itsestäänhän se on kiinni haluaako kaupungissa stressata. Multa jäi tänään joukkueen reenit väliin töiden takia, joten päätin tuossa äsken käydä hiukan juoksemassa. Uusi reitti ja Kuopio tuli nähtyä taas eri silmin. Mua varmaan pitäs väsyttää nyt, mutta ehkä vähän vielä venyttelen ja nukun sitten huomenna vaikka päikkärit töiden jälkeen.  Nautinnollista viikkoa teillekin!